Tervetuloa Varpaisjärvelle!

Varpaisjärvellä on kaunis luonnollinen maaseutuidylli ja se onkin tunnettu kauniista ja puhtaasta luonnosta järvineen, vaaroineen ja metsäisine harjuineen. Täällä on helppo viihtyä kaikkina vuodenaikoina - majoitus ja elämyspalveluissa on runsaasti valinnanvaraa!
Luonnossaliikkuja löytää runsaasti vaihtoehtoja patikointiin, melontaan ja kalastukseen. Runsaat vaihtelevat puhtaat metsät houkuttelevat sienestämään, marjastamaan ja metsästämään.
Talvikaudella luontokohteista voi ottaa ilon irti hiihtäen, lumikengillä vaeltaen tai moottorikelkkaillen. Meiltä löydät valaistuja latureittejä, moottorikelkkareitistöt ja todella lähellä on myös Tahkon laskettelukeskus.

Ev.lut harmaagraniittikivikirkko

Arkkitehti Josef Stenbäck suunnitteli harmaagraniitista valmistetun 16 m leveän ja 28 m pitkän kaksilaivaisen Varpaisjärven kirkon. Kirkko valmistui vuonna 1904.
Hän myös urakoi ja valvoi rakennustyöt sekä maalasi kuoriosan sivuseinän freskon viimeisestä ehtoollisesta. Työt suoritettiin sen ajan käytännön mukaan kesän aikana. Talvella ajettiin kivet Loutekalliosta Lukkarilasta sekä muu rakennusmateriaali.
Ensimmäisen ison kellon arkkitehti Stenbäck hankki Joensuusta ja pieni kello saatiin lahjana eräästä Lempäälän kartanosta. Vuonna 1972 iso kello särkyi ja on nyt telineessään sivuoven vieressä kirkon sisäpuolella.
Kirkkoa on korjattu noin kolmenkymmenen vuoden välein. Aluksi lämmityksestä huolehti neljä kaminaa, kuusikymmenluvun alusta lähtien kuumailmapuhallin ja nyt penkkien alle asennetut sähkölämmittimet. Valaisimina käytettiin aluksi kynttilöitä, jotka kukin kirkkoon tulija toi mukanaan, etenkin jouluna. Kynttilöitä varten oli erityiset rimatelineet asennettu penkkien selkämysten päälle. 30-luvulla hankittuihin kruunuihin asennettiin osittain sähkökynttilät 60-luvun korjaustöissä. Samoin silloin rakennetut 19-äänikertaiset, pneumaattiset urut korjattiin ja sähköostettiin 60-luvulla.
60-luvun sisämaalaustöiden yhteydessä uusittiin alttaripäädyn ikkuna arkkitehti Esko Laitisen suunnitteleman väriasetelman mukaiseksi. Nyt siinä on pyritty enemmän alkuperäistä muistuttavaan ruudutukseen. Muutoinkin on tämänkertaisen peruskorjauksen pääperiaatteena ollut uskollisuus alkuperäiselle, mistä puolestaan suunnittelija arkkitehti Hannu Puurunen on erityisesti pitänyt huolen. Näkyvin kaikkien havaitsema muutos on seinämaalauksen uusiminen, mikä tapahtui nurmeslaisen maalarimestari Yrjö Pelkosen toimesta. Erityisesti voidaan havaita, että tekstit alttari- ja sivuseinillä on restauroitu alkuperäisessä muodossa esiin.
Tuntuvin muutos on siirtyminen sähkölämmitykseen. Samalla koko järjestelmä on uusittu sähköinsinööritoimisto Erkki Pitkäsen suunnitelmien mukaisesti Eino Voutilaisen johdolla.
Suurimman yllätyksen kenties kohtasi pääurakoitsija Raimo Kainulainen siinä vaiheessa, kun havaittiin, että tonnien painoiset kirkonkellot olisivat voineet milloin tahansa pudota alas. Kirkonkellojen koneistotkin on korjattu.

Helvetinkattila

Helvetinkattila on Varpaisjärven yksi huomattavimmista luonnonnähtävyyksistä. Se on noin 600 m pitkä ruhjelaakso, jossa on runsaasti moreenipeitteisiä kallioselänteitä. Ruhjelaakson toisessa päässä on varsinainen Helvetinkattila, joka on jylhä, pystyseinäinen n. 15 m syvä ja 20 m leveä rotko. Pohjalla on vaikeakulkuinen louhikko.
Alue on suosittu paikallinen nähtävyys ja sinne johtaa opastettu polku.
Helvetinkattila sijatsee Varpaisjärven Petäyksellä.

Hevosajoneuvomuseo

Suomalainen työhevonen sai vuonna 2002 ansaitsemansa kunnianosoituksen Varpaisjärven Hippoksen pääsuoran varteen.
Hepola on Lions Club Varpaisjärven, Varpaisjärven hevosystävien ja lukuisten muiden järjestöjen yhteistyössä puuhaama museorakennus.
Hevosajoneuvomuseon pinta-ala on 200 neliömetriä ja Suomenhevosen työtä tullaan museossa kunnioittamaan myös pysyvän valokuvanäyttelyn avulla. Museossa on myös muita arvokkaita työvälineitä, esimerkiksi puinen puimuri, hevosajoneuvojen lisäksi.
Hepolaan opastetaan kotiseutumuseon kautta.

Huuhkajan luontopolku

Rautavaaran suunnassa alkavat kauniin karut luontomaisemat, siellä sijaitsee myös Huuhkajan luontopolku. Merkattuja reittejä maastosta löytyy 8-10 kilometriä, jossa saat hyvän kuvan Varpisjärven luonnonkauniista maastosta, lukuisine mäkineen, soineen ja koskineen. Reitin varrella on 2 laavua, jossa voit nauttia retkilounaan luonnonhelmassa.

Kotiseutumuseo

Nilsiäntie 20, 73200 VARPAISJÄRVI
Museo avoinna 22.6.-2.8.2009 ti-su klo 12-16. Muulloin avoinna sopimuksen mukaan.
Museossa on esillä vanhoja työkaluja ja käsityöesineitä. Uutena museoon on koottu vanhaa koululuokkaa esittävä huone.
Museo sijaitsee kunnan ensimmäisessä kansakoulussa, jossa entisajan kouluajan näyttely on oikealla paikallaan. Se seisoo sillä paikalla edelleen, johon se aikoinaan rakennettiin.
Kirkonkyläläiset rakensivat kansakoulun talkoovoimin vuonna 1895. Kansakouluasetus ei vielä tuolloin velvoittanut kuntia rakentamaan kouluja. Oppivelvollisuuslakikin tuli vasta kolmen vuosikymmenen päästä ja sekin säästi koulunpenkiltä ne lapset, joilla koulumatkaa oli yli viisi kilometriä.
Museon pihassa on lisäksi paja ja vinttikaivo sekä Paavo Ruotsalaisen asuinsijoilta Huhtamäestä siirretty tuulimylly.

Varpaisjärvelle pääset nyt myös vesiteitse!

Juankosken ja Karjalankosken uudet sulkukanavat avattiin virallisesti liikenteelle heinäkuussa 2002. Uudet väylät johtavat Muuruvedeltä Juankoskelle ja Juankoskelta Syvärille. Niin sanottu Tahkon vesireitti kulkee nyt Kuopiosta Nilsiään saakka ja sieltä Varpaisjärven Syvärinpäähän, jonne reitti päättyy.
Hanketta ajettiin aikoinaan hyötyliikenteen tarpeita ajatellen, mutta reitti on tarkoitettu kaikille veneilijöille.
Syvärinpään laiva- ja venelaituri toiminnassa kesästä 2007 lähtien Kaunisrannan rannassa.
Varpaisjärven Syvärinpäästä löydät mm. Kaunisrannan lomatalot, jossa onnistuu lomat, juhlat ja kokoukset. Voit myös kokea elämyksiä Villisikafarmilla.

Mahdollisuuksien Varpaisjärvi

Varpaisjärvellä on lukuisia kalaisia järviä kuten Syväri, Sälevä ja Korpinen joihin istutetaan lohta lähes vuosittain. Ja jokikalastajan voi ohjata suoraan Tiilikkajoelle taimenta narraamaan. Joen edut ovat halvat luvat, suuri kalastusalue, laadukas kala, kalojen määrä sekä kaunis luonto luontopolkuineen. Tiilikkajoella onnistuu myös joen lasku kanootilla.
Kunnan alueella on metsissä useita laavuja, joten jos mieli tekee retkeillä niin voi mennä luontoon vaikkapa paistelemaan makkaraa. Senkun vain kävelet laavulle ja vietät rauhallisen vapaapäivän kaukana liikenteen meluista ja ruuhkista. Varpaisjärven runsaat metsät ja suot tarjoavat marjastajille laadukkaat marjat ja sienet ja puhtaan raikkaan ulkoilman. Ja jos kuumuus sattuu yllättämään kesken retken, niin eipä hätää: Kunnasta löytyy useita yleisiä uimarantoja, jotka ovat hyväkuntoisia ja rauhallisia.
Tietenkin Ruuna Reippaan kotikunnassa on hyvät mahdollisuudet harrastaa hevosurheilua. Hevosystäväin seuran kanssa voit sopia ravihevosen ohjastamisesta ja tutustumisesta hevostyökalumuseoon.